Äitienpäivä

Tänään on jo kolmas kerta, kun saan juhlia äitienpäivää äitinä. miten nopeasti tuo aika onkaan kulunut. Yli kolme vuotta sitten, kylmänä helmikuisena aamuna minusta tuli ensimmäistä kertaa äiti pienelle pojalle. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, olen äiti kahdelle lapselle; pojalle ja vuoden vanhalle tytölle. Vuodet on vierineet nopeasti ja ovat opettaneet minulle paljon. Olen oppinut, mitä sana äidinrakkaus oikeasti tarkoittaa. Miten on valmis tekemään kaikkensa lastensa puolesta ja vuoksi. Minulla on lapset, jotka ovat oikeat Vaahteramäen Eemeli ja Pikku Myy. Poika on utelias ja kokeilunhaluinen, joka välillä tekee tuhmuuksia, hoksaamatta edes mitään väärää tekevänsä. Tyttö taas on nopea liikkeissään, kokeilun haluinen, näppärä kiipeilijä ja jos haluaa johonkin, menee läpi esteestä, kuin esteestä. Minun rakkaat lapseni <3

*****

Äitienpäivänä on yleensä tapana juhlistaa ja lahjoa äitejä ja mummoja. Tänä vuonna mummot saivat lahjoikseen tyynyliinat, joihin painoimme lasten käsien kuvia. Vanhamummo, eli minun mummoni ei tyynyliinaa saanut, vaan hänelle virkkasin elämäni ensimmäisen kolmiohuivin.

Lankana oli seiskaveikan raita, jota meni kolme kerää, ja 3,5 nron koukku. Huivista tuli juuri sopivan kokoinen, peitti alaselän, muttei mennyt peffan alle. Mummo kietoi huivin harteilleen ja kehui, miten lämmin se onkaan :)

Sain viimein ne siskoni miehen sukatkin valmiiksi. Hiukan meinasi olla haastava tuo työ solmun, ei niin mielenkiintoisen langan ja pienemmän grammamäärän vuoksi. Ja niinhän siinä kävi, että lanka loppui kesken, mutta onneksi sain "lainakerän" avuksi ja sain sukat tehtyä. Ja 146g tuli niille painoa. Jos olis ollut siis se 150g siinä kerässä, ni olis se lanka piisannut hyvin..

Ja lankana oli siis seiska veikan polkka ja 3.5 nron bambut

Kevät tuo tullessaan, äitienpäivän lisäksi, myös kerhojen loppumiset. Tänä keväänä halusin muistaa ihania kerhojen ohjaajia kämmekkäillä. Löysin naamakirjan lukuisista käsityöaiheisista ryhmistä kivan mallin, jota räjähtäväksi helmineuleeksikin kutsutaan. Malli oli todella helppo, ja niinpä sitä piti päästä heti kokeilemaan. ensin kokeilin tehdä lapaset, joissa kuvio näytti niin hienolta ja oli niin helppo, että kelpuutin kuvion lahjoihinkin. Kämmekkäistä ensimmäiset, jo eteenpäin luovutetut, näyttivät tältä:

lankoina musta ja sateenkaaren väriset seiskaveikat ja 3,5 nron bambut. Seuraavat kämmekkäät on viel "hiukan" vaiheessa; toisesta parista puuttuu peukut, ja toisista puuttuu peukkujen lisäksi kokonaan se toinen kämmekäskin :) Onhan täs viel aikaa, kun lahjat pitää luovuttaa eteenpäin vasta keskiviikkona ;)

***

Tämän kuvan myötä toivotan kaikille äideille, mummoille ja muillekkin, Oikein ihanaa äitienpäivää!

P.S.
Käykääpä kurkkaamassa Matkalla mAMALIAan-blogia, sieltä löytyy mukava arvonta :)

Paluu

Nyt on tämä blogi tainnut jäädä pahasti heitteille, anteeksi siitä teille, jotka mahdollisesti viellä seuraatte blogiani. Kummasti äitiys vie totaalisesti ajan ja ajatuksetkin blogin päivittämisestä. Lisäksi tässä alkuvuodessa on jo juhlittu esikoisen 3v. juhlia ja kuopuksemme 1v. juhlia. Kuten olen aiemminkin todennut, aika kuluu joko todella nopeasti, tai todella hitaasti.. Neulomiseeni on myös osaltaan vaikuttanut suru, kun saimme hyvästellä 15-vuotiaan rakkaan koiramme viimeiseen uneensa.
Mutta olen mä jotain saanut myös tehdyksikin, tai ainakin aloitettua tekemään. Päätin tehdä mummolleni kolmiohuivin virkkaamalla, kun näin kivan mallin jonka minäkin kehnolla virkkaamistaidollani osaisin tehdä. Ajattelin, että 150g seiskaveikka riittäisi siihen hyvin, mut toisin kävi. Nyt huivia olen jo tovin tehnyt ja siihen on jo kulunut 2 kerää lankaa ja kolmas kerä on jo aloitettu siihen jatkoksi. Haluan huivista sen verran ison, että se myös lämmittää mummoni hartioita. Tavoitteena on saada huivi valmiiksi äitienpäiväksi. Ohjeen löysin fb:n jostain neulontaryhmästä, en kyl enään muista, mistä niistä..

Siskoni pyysi, josko voisin neuloa hänen kihlatulleen sukat ja menin lupautumaan. Empä olisi uskonut, miten tylsää voikaan nyt olla neuloa sukkia, joihin toinen on valinnut langan! Jostain syystä ei oikein innosta, ei. Kuitenkin jo toinen sukka on valmiina ja toisessakin jo resori hyvässä mallissa menossa. Onneksi ei pyydetty pitkävartisia sukkia ;)
Noita sukkia kohtaan tuntemani vastenmielisyys voi johtua myös siitä, että jo ennen ensimmäisen sukan neulomista tulin huomanneeksi kaksi miinusta kerää kohtaan:

 

144g vyöhteen kera

 141g pelkkä kerä

Solmu.

 Jep. Tässä siis lähtökohdat neulomiseen. Ja koskapa solmun näin olevan kerän päällä, lähdin aloittamaan neulomisen kerän sisältä. Toistaiseksi ei ole muita solmuja tullut vastaan ja nyt jännään, riittääkö lanka ja missä vaiheessa tuo solmu sit tulee vastaan :(

Lisäksi aloitin myös ikuisuusprojektin. tai oikeastaan kaksikin. Lapsille lupasin tehdä puuvillalangoista nuken peittoja. Monikossa, kun nukkeja on nyt aiemman yhden sijaan vissiin neljä. Ja lisäksi noista seiskaveikan vahvuisista jämälangoista aloitin tekemään isoja tilkkuja, ajatuksena tehdä iso peitto. Se, miten iso siitä tulee, ei ole vielä tiedossa. Siihen peittoon aion ostaa lankaa vain viimeistelykerroksia ja palojen yhdistämisiä varten. Muutoin mennään jämälangoilla :)

Tuo fb on muuten aika petollinen paikka. Niin paljon kaikkia ihania malleja on tullut vastaan ja niin monia ihania neuleita on näkynyt, mitä haluaisin tehdä itsekkin. Tulostin on saanut huutaa, kun olen tulostellut kivoja ohjeita itselleni muistiin. Otin jopa Novitan neulomoon kahden viikon ilmaisen kokeilujaksonkin, jotta sain niitä kivoja malleja sieltä itselleni talteen. Haaveissa on mm. Ratun rasat (enkelilapaset) tehdä jossain välissä.
Ja samaisesta fb:sta sain myös idean tähän:

Sieltä siis löysin ohjeen, mitenkä kannattaisi sitoa langanpäät toisiinsa, niin välttyisi niiden monien, monien langanpäiden päättelyltä, kun tekee jämäsukkia. Ja koskapa halusin todelliset yllärijämäsukat, (joista siis en tietäisi etukäteen millaiset sukat tulee) kerin kaikki langat isoksi keräksi, josta neuloin sitten suoraan sukat. Ainoastaan sukan resorin ja kantapäät tein isommasta kerästä.
Ja nämä siitä sit tulivat:

Mallina näissä haitari, johon löysin ohjeen (ylläri, ylläri) sieltä naamakirjasta.. ja nämä sukat siis jäivät omaan käyttööni. (ja nyt kun kuvaa katsoo, niin muistuu mieleeni, käytinhän mä sitä kantapäässä ja sukansuussa olevaa lankaa myös pieninä raitoina varressa. Säästyin parin ylimääräisen langan päättelyltä.)

Isäpuolelleni neuloin myös sukat (en muista, onko näitä jo esitelty täällä, joten hyppää yli jos kuva on jo nähty )

Ja mieheni kaverin poika sai syntymälahjakseen nämä pienet sukat ja tumput:

Lisäksi laitoin pojalle menemään myös ompelemani pienen nuken. Kuvaa en tietenkään muistanut napata.


Mukavaa kevätpäivää sinulle :)

P.s. Jos joku osaa kertoa, miten saisin vanhat tekstit vuodatuksesta siirrettyä tänne, saa kertoa. Viskaa vaikka ohjeet sähköpostiini :)

Uusi vuosi :)

Miten voikaan aika mennä niin nopeasti? Tätä olen aiemminkin päivitellyt ja ihmetellyt. Joulukuu sujahti ohi melkein huomaamatta ja samoin vuosikin ennätto joutuisasti vaihtumaan. Olin ajatellut haluavani neuloa läheisillemme lämpöisiä, pehmoisia paketteja, mut käsi päätti toisin. Joskua vuosia vuosia aiemmin, ennen lasten syntymiä, oli mulla ranteet oireilleet. Aikoinaan oireilut alkoivat vasemmasta ranteesta, joka ajoittain oli idealisiteelläkin sidottuna (=tuettuna). Sit kipu siirtyikin oikeaan ranteeseen, johon sit päädyin jopa lastankin hommaamaan. Ja just pari viikkoa ennen joulu aattoa kipeytyi sit vasen ranne. Aamut alkoi nappaamalla panadolia nassuun ja päivät päättyi samaisen napin nauttimiseen. Lasten hoidot, vaippojen vaihdot, saati neulomiset oli kivuliaita. Niin sai neulomiset ja virkkaukset jäädä hetkellisesti tauolle. Lapsien nosteluja, pyllyn pesuja ja vaippojen vaihtoja en kuitenkaan voinut pistää jäähylle. Sitkeästi niitä vain tein, kun oli pakko. Ostin sit viimein lastallisen tuen tuohon vasempaankin ranteeseen ja sen avulla pikkuhiljaa oireet väheni ja lopulta jouluna sain pistää tuen kaappiin ja särkylääkkeitäkään ei tarvinnut heti aamusta. Varovasti kokeilin neulomista ja virkkaamista ja ilokseni se ei sattunut enään lainkaan :) Näiden särkyjen myötä sitä on taas malttanut hiukan pysähtyä ja kuullostella särkyjä ja sen rajoissa jatkaa käsitöitä. Syy noihin rannesärkyihin on jo vuosia, vissiin kohta jo parikymmentävuotta mukana kulkenut "toveri" nimeltä fibro.

Mutta jottei tämä menisi pelkäksi sairastelujen marmatukseksi, niin palataanpa jouluun ja lahjoihin..

 Nämä sukat menivät kavereiden pojalle joululahjaksi. Lankana seiskaveikkaa ja nuo punaiset raidat on jussia. Jalkapohjan pituus tais olla 19cm, jollen väärin muista.

Näiden säärrystimien mallin bongasin fb:n ryhmästä ja pitihän sitä päästä testaamaan. Lankana näissä on Novitan Tuomas. Ihanan pehmeä lanka ja todella ihana neuloa. Harmi, ettei kätkössäni ole tuota tai tuon laatuista lankaa enempää. Nämä säärrystimet pääsivät joululahjana anopin sääriä lämmittämään.

Kummipojalle lähetin synttärilahjana myös villasukat, joita ei sit tietenkään muistanut kuvata. Ne oli siis valmistuneet jo aiemmin ja odottivat vain pääsyä jollekkin lahjaksi.

Muille ei pehmoisia, itsetehtyjä paketteja jouluna tullut, mut ehkäpä ensi jouluna useampikin läheisemme sellaisen saa :)

**

Itse olin positiivisesti yllättynyt muutamista lahjasta, joita itselleni sain. Mun läppärini on jo pitkään temppuillut, kun oli johto mennyt ilmeisesti poikki ja akku oli ihan loppu. Niinpä viimeksi oli läppäriä käytetty vuosi sitten keväällä. Nyt sain kuitenkin joulupukilta uuden piuhan ja sain päästä koneelle tätäkin päivitystä näpyttelemään :) (on muuten hiukan helpompaa, kun puhelimella.)
Piuhan lisäksi sain mm. käsitöihin liittyviä lahjoja. Olin hiljaa mielessäni miettinyt, miten olisi ihanaa sellaisia lahjoja saada, mutten osannut sellaisia edes toivoa. Paketeista paljastui mm. pitkät bambuiset puikot (nro 5.5), jotka varmasti pääsevät tuohon yhteen huivin tekeleeseen muovisten puikkojen tilalle. Toiveissa saada viimeinkin se huivi valmiiksi.. Lisäksi puikkojen kanssa tuli yksi kerä nostalgia-lankaa. Toisesta paketista paljastui tupsunteko kone. Omituiselta vaikuttava häkkyrä, mut yllättävän kätevä!

 Käsityöaiheiset lahjani

 Pitkät bambupuikot <3

Yllättävän kätevä ja helppoa käyttää. Ei enää tarvi näperrellä pahvien kanssa :) 

(okei, en kyl muista, montako _vuotta_ sitten edellisen tupsun tein, nyt piti muksuille molemmille tehdä omat, ku meinas jo tappelu tulla..)

Kirja, josta sain fb:n ryhmässä lukea, koskaan en kuitenkaan ollut tätä nähnyt, enkä kokenut tarvitsevani. Nyt kuitenkin tuo on jo luettu kannesta kanteen ja se on aivan
 i h a n a <3

Tämän sain synttärilahjaksi siskoltani. Ihan mielenkiintoiselta vaikutti, mut tarvinnee perehtyä viel hiukan paremmin.. Paperinarut kun on jossain tuolla vaatehuoneen peränurkassa..

Sit jotain itsetehtyä.. Päätin kokeilla Puroa ja puron huopumista. Virkkasin siis isoäidinneliön periaatteella 1kerä=1 lappu. Tuo lehti antaa hiukan mielikuvaa lappujen koosta.

Ja pesun jälkeen ne näyttivät tältä:

Olin tehnyt myös mustasta huopasesta lapun, mut en virkannut ihan koko kerää lappuun ;) Ensin pesin nut 40 asteessa ja kun eivät huopuneet mieleiseni kokoisiksi, pyöräytin lappuset viel 60 asteen pesussa parin pyyhkeen kanssa. nyt ne ovat tarpeeksi tiiviit, ettei näpit pala, vaikka patalappuna käyttäisi :) Näiden tarkoituksena oli siis toimia patalappuna/pannun alusena.

 Lapaset, musta isoveli, puikkoina nro 4 bambut

Tein samanlaisia lapasia kahdet, vaikka vain toiset on kuvassa. Nämä menivät vaihdossa tuttavalle, ja itse sain läjän lasten kirjoja :)

Itselleni jätin toiset lapaset, joiden peukkuihin neuloin myös pienen palmikon.

 Lapaset 7 veikasta. Kuviona Olga. hiukan loppui lanka kesken ja jouduin jatkamaan nostalgialla,

 kun en jaksanut lähteä vartavasten lisää tuota punaista ostamaan. Jäävät varmaan mökille omaan käyttöön.

Siskon tyttönen pyysi loppukesästä, että voisin hänen nallellensa neuloa paidan, hatun ja sukat. nallella kun on tulee kuulemma kylmä! Mikäs siinä muutoin, mutta kun nalle näyttää tältä:

Hiukan tuottaa haastetta, kun nallen käsissä on tuo sydän kiinni, eikä käsiä saa siitä irti. 

Päädyin nyt sit viimein tyttösen synttärilahjakseen tekemään nallelle liivin ja hatun sekä nukelle peiton:

lanka nostalgia punasävyisenä, puikot 3.25 lyhyet bambut

 puikko 3.5 ja seiskaveikan, polkan, jussin yms jämiä. Olin itse tyytyväinen noihin ja toivoin tytön unohtavan pienen nallensa sukat. Mutta kuinkas kävikään. Koska emme tuonne juhliin päässeet esikoiselle puhjenneen vesirokon ansiosta, vei toinen siskoni lahjan perille. illalla sit tyttönen soitteli ja kiitti lahjastaan, joka oli kuulemma ollut tosi ihana ja sopiva. Tosin nukke ei saa peittoa, vaan se menee isolle nallelle, jottei nallelle tule kylmä. Ja samaan hengenvetoon hän kertoi, et pienelle nallelle pitäisi tädin neuloa myös housut, joiden pitää olla samasta langasta, ja sukat, jotka ei saa olla samaa lankaa, eikä myöskään siniset, koska sukkiin pitää tehdä syrämmet ja niiden syrämmien pitää olla siniset, eikä ne näy, jos sukat on siniset. Apuva, sanon minä! kun nallen nilkka on kapea ja jalkaterä ISO, niin.. Tuon lahjan lisäksi lahjaan kuuluu myös lasten neulepuikot, pieni kerä lankaa ja virkkuukoukku. noista kuullessaan tytsy päätti, et hän haluaa nallelleen hameen, mut hän haluaa ITSE tehdä sen :)  ensin pitää vaan tädin (minun) opettaa hänet neulomisen saloihin. Ikää tytöllä tosiaan 5-vuotta :)

Nyt on puikoilla tulossa sukat isäpuolelleni sekä pikkuruiset sukat pienelle pari vk vanhalle poikavauvalle. vauvalle pitäisi neuloa myös sukkien kaveriksi tumputkin, niin sais sit mies käydä toimittämassa lahjan perille. 

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille lukijoille! Olisi kiva kuulla, keitä täällä blogissa käy juttujani lukemassa, joten jätäthän jonkin puumerkin käynnistäsi :)

Sukkasadon päätös

 

Aivan aluksi pahoittelen kuvien asettelua, kirjoitusvirheitä yms. Kännyllä tän postauksen näpyttelin ja tämähän ei nyt sit suostunutkaan loppuun saakka olemaan yhteistyöhaluinen :( Jospa kuitenkin selvän saisi.

Niin se vaan tuli marraskuu ja sukkasato päättyi. Onnistuin kuitenkin ylittämään itselleni asettamani tavoitteen

 ja neulomaan sukkia enemmän, kuin yhden parin. Sukkia ennätin neulomaan sadonkorjuun aikana kaksi paria, jotka molemmat tyttärelleni. Ne ensimmäiset esittelinkin jo aiemmin, tässä pitäisi olla
jälkimmäiset, mut kuva vissiin pompsahti jo tekstin alkuun, joten sitä voi ihailla sieltä, tai jos hyvin kävi, niin tästä.

lankana seiskaveikkaa ja palmikko omasta päästäni napattuna :) 

sukat tikuttelin 3.25 bambuilla

Tässä viel kuva palmikosta: 

Poikani kädet oli kasvanut kesän myötä ja lapaset jääneet pieniksi. niinpä hän sai valita langan ja äiti neuloi lapaset. Ja tietenkään se äidin ehdottama lanka ei kelvannut, vaan tämä oli kuulemma parempi :) Nämä neulottu siis Novitan Nostalgiasta 3,25 bambuilla.

Sukkasatoa

Sukkasadon korjuu alkoi ja heti 1.9. minäkin otin langan ja puikot esille ja aloin neulomaan. Onneksi sukkasato ei ole vain yhtä kuukautta, muutoin olisi sadonkorjaus jäänyt osaltani vähäiseksi, sain nimittäin vasta eilen viimeinkin sukat valmiiksi ja pääteltyä. Sukat on 6kk ikäiselle tyttöselle sopivat.Lankana 7veikka punaisena ja puikkoina lyhyet 3.25 bambut.

Uusi blogi, vanhat kujeet

Tervetuloa uuteen blogiini. Aiempi blogini oli vuodatuksessa, mutta kun vuodatukseen tuli jotain teknisiä ongelmia ei blogeihin enään päässytkään. Kun lopulta ongelmat ratkesi,
sain pettymykseksi huomata useiden kuvien kadonneen jonnekkin. Nyt aloitetaan puhtaalta pöydältä pitkän mietinnän tuloksena. Edelleen luvassa on sukkia, lapasia ja joitain ompeluksia, niistä lisää myöhemmin :)
Nyt aloitetaan opettelemaan, miten blggeria käytetään :)
Ja opetellaan uuden blogin myötä vielä uusi osoite.